Vuosilomalaki
Vuosilomalakimuutos, joka astui voimaan 15.3.2019, toi mukanaan uuden käsitteen “Lisävapaapäivä”.
- Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon vuoksi (sairaus, tapaturma ja kuntoutus).
- Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
- Lisävapaapäivät annetaan ja käsitellään kuten vuosilomapäivät.
- Lisävapaapäivistä maksetaan säännönmukaisen palkan mukainen palkka.
ValueFrameen tulee lisätä uusi palkkalaji lisävapaapäiviä varten. Mikäli käytössä on tuntikirjausliittymä palkanlaskentaohjelmaan, tulee varmistaa että palkkalajin kirjanpitotunniste on määritelty oikein.
Työaikalaki
Uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alussa. Vaikka työaikalaki on pakottavaa oikeutta, tulee silti aina ottaa sen lisäksi huomioon sovellettava TES. Alla muutamia tärkeimpiä huomioita lakimuutoksesta.
Liukumasaldon muutokset
- Liukumasaldo voi lisääntyä 4 tuntia päivässä
- Liukuman enimmäismäärä nousee 40 tunnista 60 tuntiin (tasoittumisjakson lopussa)
- Liukuman vähimmäismäärä on 20 tuntia (4kk tasoittumisjakson lopussa)
ValueFramessa jokainen henkilö voi seurata itse liukumasaldoaan tuntilapun kautta. Tämän lisäksi ValueFramen etusivulle voidaan aktivoida tuntisaldon seurantawidget, johon voidaan hakea henkilölle oma, esimiehelle alaisten tai johdolle koko yrityksen henkilöstön saldotilanne. Lisätietoa widgetistä voi lukea täältä.
Päiväkohtaisen saldotilanteen voi tarkistaa myös Tuntikirjausraportilta.
Työaikapankkia voivat käyttää kaikki yritykset
Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 14§:ssä tarkoitetun työaikapankin käytöstä, työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän työaikapankkiin säästämistä eristä sekä työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämisestä vapaana.
- Työaikapankkiin tulee voida kirjata
- Lisä-ja ylityötunteja
- Sunnuntaityön korotusosia
- Liukumatunteja
- Rahamääräisiä etuja muutettuna aikamääräisiksi (esim. Lomarahat)
ValueFramessa työaikapankkiin siirretyt tunnit näytetään henkilön saldolaskennassa. Näin ollen sekä liukumasaldon että työaikapankin tunnit näytetään yhdessä ja samassa saldolaskennassa.
Ylityökirjaukset
Ylitöiden perus- ja korotusosia voi jatkossa kirjata työaikapankkiin erikseen. Tästä syystä ylitöiden kirjauksessa pitää pystyä erittelemään ylityön perusosa sekä korotusosa.
- Ylityöt voidaan kirjata
- Kuten ennenkin, maksettavaksi
- Työaikapankkiin
- Osin maksettavaksi, osin työaikapankkiin
- Ylityön perusosa voidaan kirjata
- Maksettavaksi
- Työaikapankkiin
- Ylityön korotusosa voidaan kirjata
- Maksettavaksi
- Työaikapankkiin
ValueFramessa näiden kirjaaminen erikseen edellyttää, että järjestelmään on lisätty erilliset palkkalajit näitä varten, esimerkiksi:
Ylityön perusosa: ylityötuntien perusosa ilman korotuksia maksetaan palkkana
Ylityö 50% rahana: 50% osuus tehdystä ylityöstä maksetaan 1,5 kertaisena palkkana
Ylityö 100% rahana: 100% osuus tehdystä ylityöstä maksetaan kaksinkertaisena palkkana
Ylityö 50% työaikapankki: perusosa maksetaan palkkana ja 50% korotettu osuus siirretään työaikapankkin eli liukumasaldoon
Ylityö 100% työaikapankki: perusosa maksetaan palkkana ja 100% korotettu osuus siirretään työaikapankkin eli liukumasaldoon
Esimerkiksi Pekka tekee tiistaina klo 07:00-18:00 työpäivän, jonka ylityöt hän haluaa jakaa seuraavasti:
7:00-15:30 | Normaali tuntityö, ½ tunnin tauko | 8h Tuntipalkka |
15:30-18:00 | Ylityön perusosa | 2 ½ h Tuntipalkka |
15:30-17:30 | 50% ylityön korotusosa | 1 tunti työaikapankkiin |
17:30-18:00 | 100% ylityön korotusosa | ½ tuntia työaikapankkiin |
ValueFramessa jokainen kirjaus eritellään omalle palkkalajilleen:
Työaikapankkiin merkityt ylityöt näkyvät henkilön saldokertymässä tuntilapulla oikeassa yläreunassa (1h 30 min).
Uudet työajan ylä- ja alarajat
Kaikki tehty työaika 4 kk seurantajaksolla: säännöllinen työaika (myös liukuvan työajan saldo), lisätyö, ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö ja hätätyö. Seurantajakson aikana tehty työaika ei keskimäärin saa ylittää 48 h / viikko.
Rajat | Tasoittumisjakso | |
Yleistyöaika | 8h/vrk ja 40h/vko | 52 vkoa |
Säännöllinen työaika | Max 10h/vrk ja 48/vko | 40h/vko/4 kk |
Jaksotyöaika | 120h/80h | 3 vkoa/2 vkoa |
Joustotyöaika | 40h/vko/4 kk | |
Liukuma | Max 4h/vrk +60h ja -20h | 4 kk |
Työaikapankki | 180h/vuosi | |
Ylityö | 48h/vko/4 kk |
Muita muutoksia
- Etätyö on virallisesti työaikaa
- Vuosittainen ylitöiden enimmäismäärä muuttuu koko työajan enimmäismääräksi
- Normaalia työaikaa voi olla 10 tuntia päivässä
- Joustotyöaika antaa työntekijälle mahdollisuuden päättää missä ja milloin hän tekee työtä
- Noudatettaessa joustotyöaikaa työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista siten, että siitä ilmenevät viikottainen työaika ja viikkolepo. Työnantajan on 1 momentissa säädetystä poiketen velvollinen kirjaamaan vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot työaikakirjanpitoon.
- Työntekijä voi päättää puolet työajastaan missä ja milloin työnsä suorittaa
- Työn voi tehdä pätkissä
Oliko tästä vastauksesta apua? Kyllä Ei
Send feedback