Vuosilomalaki


Vuosilomalakimuutos, joka astui voimaan 15.3.2019, toi mukanaan uuden käsitteen “Lisävapaapäivä”. 


  • Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon vuoksi (sairaus, tapaturma ja kuntoutus).
  • Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
  • Lisävapaapäivät annetaan ja käsitellään kuten vuosilomapäivät.
  • Lisävapaapäivistä maksetaan säännönmukaisen palkan mukainen palkka.


ValueFrameen tulee lisätä uusi palkkalaji lisävapaapäiviä varten. Mikäli käytössä on tuntikirjausliittymä palkanlaskentaohjelmaan, tulee varmistaa että palkkalajin kirjanpitotunniste on määritelty oikein.



Työaikalaki


Uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alussa. Vaikka työaikalaki on pakottavaa oikeutta, tulee silti aina ottaa sen lisäksi huomioon sovellettava TES. Alla muutamia tärkeimpiä huomioita lakimuutoksesta.


Liukumasaldon muutokset


  • Liukumasaldo voi lisääntyä 4 tuntia päivässä
  • Liukuman enimmäismäärä nousee 40 tunnista 60 tuntiin (tasoittumisjakson lopussa)
  • Liukuman vähimmäismäärä on 20 tuntia (4kk tasoittumisjakson lopussa)


ValueFramessa jokainen henkilö voi seurata itse liukumasaldoaan tuntilapun kautta. Tämän lisäksi ValueFramen etusivulle voidaan aktivoida tuntisaldon seurantawidget, johon voidaan hakea henkilölle oma, esimiehelle alaisten tai johdolle koko yrityksen henkilöstön saldotilanne. Lisätietoa widgetistä voi lukea täältä.



Päiväkohtaisen saldotilanteen voi tarkistaa myös Tuntikirjausraportilta.


Työaikapankkia voivat käyttää kaikki yritykset


Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 14§:ssä tarkoitetun työaikapankin käytöstä, työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän työaikapankkiin säästämistä eristä sekä työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämisestä vapaana.


  • Työaikapankkiin tulee voida kirjata
    • Lisä-ja ylityötunteja
    • Sunnuntaityön korotusosia
    • Liukumatunteja
    • Rahamääräisiä etuja muutettuna aikamääräisiksi (esim. Lomarahat)


ValueFramessa työaikapankkiin siirretyt tunnit näytetään henkilön saldolaskennassa. Näin ollen sekä liukumasaldon että työaikapankin tunnit näytetään yhdessä ja samassa saldolaskennassa.


Ylityökirjaukset


Ylitöiden perus- ja korotusosia voi jatkossa kirjata työaikapankkiin erikseen. Tästä syystä ylitöiden kirjauksessa pitää pystyä erittelemään ylityön perusosa sekä korotusosa.


  • Ylityöt voidaan kirjata
    • Kuten ennenkin, maksettavaksi
    • Työaikapankkiin
    • Osin maksettavaksi, osin työaikapankkiin
  • Ylityön perusosa voidaan kirjata
    • Maksettavaksi
    • Työaikapankkiin
  • Ylityön korotusosa voidaan kirjata
    • Maksettavaksi
    • Työaikapankkiin


ValueFramessa näiden kirjaaminen erikseen edellyttää, että järjestelmään on lisätty erilliset palkkalajit näitä varten, esimerkiksi:



  • Ylityön perusosa: ylityötuntien perusosa ilman korotuksia maksetaan palkkana

  • Ylityö 50% rahana: 50% osuus tehdystä ylityöstä maksetaan 1,5 kertaisena palkkana

  • Ylityö 100% rahana: 100% osuus tehdystä ylityöstä maksetaan kaksinkertaisena palkkana

  • Ylityö 50% työaikapankki: perusosa maksetaan palkkana ja 50% korotettu osuus siirretään työaikapankkin eli liukumasaldoon

  • Ylityö 100% työaikapankki: perusosa maksetaan palkkana ja 100% korotettu osuus siirretään työaikapankkin eli liukumasaldoon



Esimerkiksi Pekka tekee tiistaina klo 07:00-18:00 työpäivän, jonka ylityöt hän haluaa jakaa seuraavasti:



7:00-15:30

Normaali tuntityö, ½ tunnin tauko


8h Tuntipalkka
15:30-18:00Ylityön perusosa 2 ½ h Tuntipalkka
15:30-17:3050% ylityön korotusosa1 tunti työaikapankkiin
17:30-18:00100% ylityön korotusosa½ tuntia työaikapankkiin


ValueFramessa jokainen kirjaus eritellään omalle palkkalajilleen:



Työaikapankkiin merkityt ylityöt näkyvät henkilön saldokertymässä tuntilapulla oikeassa yläreunassa (1h 30 min).


Uudet työajan ylä- ja alarajat


Kaikki tehty työaika 4 kk seurantajaksolla: säännöllinen työaika (myös liukuvan työajan saldo), lisätyö, ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö ja hätätyö. Seurantajakson aikana tehty työaika ei keskimäärin saa ylittää 48 h / viikko.













































 

Rajat



Tasoittumisjakso



Yleistyöaika



8h/vrk ja 40h/vko



52 vkoa



Säännöllinen työaika



Max 10h/vrk ja 48/vko



40h/vko/4 kk



Jaksotyöaika



120h/80h



3 vkoa/2 vkoa



Joustotyöaika


 

40h/vko/4 kk



Liukuma



Max 4h/vrk


+60h ja -20h



4 kk



Työaikapankki



180h/vuosi


 

Ylityö


 

48h/vko/4 kk



 


Muita muutoksia


  • Etätyö on virallisesti työaikaa
  • Vuosittainen ylitöiden enimmäismäärä muuttuu koko työajan enimmäismääräksi
  • Normaalia työaikaa voi olla 10 tuntia päivässä
  • Joustotyöaika antaa työntekijälle mahdollisuuden päättää missä ja milloin hän tekee työtä
    • Noudatettaessa joustotyöaikaa työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista siten, että siitä ilmenevät viikottainen työaika ja viikkolepo. Työnantajan on 1 momentissa säädetystä poiketen velvollinen kirjaamaan vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot työaikakirjanpitoon.
    • Työntekijä voi päättää puolet työajastaan missä ja milloin työnsä suorittaa
  • Työn voi tehdä pätkissä


Oliko tästä vastauksesta apua? Kyllä Ei

Send feedback
Pahoittelut, että emme voineet auttaa. Anna palautetta, jotta voimme parantaa tätä artikkelia.